Pohjaan asti, aikamiestÀ, pitkin johdattaa latuja Vaihtuu hetkeen elon henki, minne matka minua vie? KÀyden kautta kaiken kiusan, nuoran, tÀtÀ pienemmÀn kutoman
Leikkaa pÀivÀn viime hetken, eikÀ aamulla muistoina elÀ
Eilisen unhola Eilisen unhola Eilisen unhola
Luokseni vieraat hiipii Luonani luopuneiden talo Niin kuin teltta terhenessÀ Pohjalta ei voi pudota Luokseni vieraat hiipii Luonani luopuneiden talo Niin kuin teltta terhenessÀ Pohjalta ei voi pudota syvempÀÀn
ElÀvÀnÀ? Kun istun tÀÀllÀ ja hengitÀn, tiedÀn, ei kukaan minua etsi
Kuolevana? Kun lepÀÀn tÀÀllÀ aikani jÀlkeen, ovat kaikki kuin tuttujani ElÀvÀnÀ? Olen kÀynyt sen tumman polun, jonka varsilla vankilat kasvaa Kuolevana? Olen juonut sen kumman ilon, joka aamulla kÀvelee vastaan ElÀvÀnÀ? Olen nÀhnyt ne tulevat haavat, jotka parkua tutuille tuottaa Kuolevana? Olen kironnut illan, joka murheeseen aina lisÀÀ juottaa
Luokseni vieraat hiipii Luonani luopuneiden talo
Niin kuin teltta terhenessÀ Pohjalta ei voi pudota Luokseni vieraat hiipii Luonani luopuneiden talo Niin kuin teltta terhenessÀ Pohjalta ei voi pudota syvempÀÀn
Pohjalta syvempÀÀn!
Kaivan luilla vihlovilla aina tÀtÀ ikuista sarkaa Se on oja kaaduttavaksi, jonka yli eloni juoksen Kaivan luilla huutavilla kuin elo ilosta laulaa
Pohjalta ei voi pudota! Pohjalta Pohjalta ei voi pudota! Pohjalta
Pohjalta kukaan ei putoa! Pohjalta kukaan ei putoa! Pohjalta kukaan ei putoa! Pohjalta kukaan ei putoa! Pohjalta
Accueil
đđ€ Paroles de chanson Française et Internationnales